Eilen mentiin agitreeneihin, ajatuksena mennä vähän kuunteluoppilaiksi ja harjoittelemaan kontakteja. En uskaltanut vielä kauheasti Ässää hypyttää, kun selkä on selvästi vielä ainakin jäykkä jos ei kipeä viime viikkoisen haaverin jälkeen. Lisäksi meillä on ollut kauniisti sanoen pikkuisen ongelmia sen kanssa, että kuka meidän perheessä oikein sen kaapin paikan määrää.... Eli odotukset eivät koiran kuuliaisuudenkaan suhteen olleet suuret. Olin valmistautunut palauttamaan koiran autoon ja lähtemään takaisin kotiin, jos äijä rupee rähinöitsemään mun tai treenikavereiden kanssa.

Mutta Ässäpä yllätti iloisesti olemalla tosi hyvin kuulolla, iloinen ja innokas itsensä. :) Hyvä mieli jäi treeneistä sekä minulle että koiralle.

Emme siis tehneet lainkaan päivän rataharjoitusta, jossa oli kohtuullisen paljon hyppyjä. Yhden "välimatkaharjoituksen" (kuvailtu ed. agijutussa) eli kuusi hyppyä hyppyytin medihypyillä, kun näytti että koira liikkuu hyvin ja loikki ja hyppi mielellään ihan ilmankin esteitä silkasta innostuksesta. Se menikin hienosti, pystyn lähettämään Ässän aidoille ja hakemaan palkkaa "merkiltä" (sehän osaa tokossa jo merkki - käskyn) ja jäämään itse seisomaan lähtöpaikkaan. :) Hienosti etenee koira.
Lisäksi sitten harjoittelimme erityisesti puomin kontaktia niin, että ohjaaja odotti joka kerta palkan kanssa alastulolla, koiraa kehuttiin kovin ja rauhallisesti ja sitten hyyyyvin rauhallisesti lähtö kontaktilta pois. Ei kuitenkaan pyydetty istumaan, kun ajatus oli, että se oppisi ettei tarvitse pysähtyä (se kun on niin kamalla) vaan riittää kun tassut pysyy puomilla alas asti. Puomi + putki + puomi takaisinpäin sekä puomi + putki + kepit tai kepit + putki + puomi yhdistelmiä. Ylösmenokontaktit sujuvat hyvin kyllä, jos vaan saan koiran haltuun ennen puomia ja lähetettyä huolellisesti alas osoittaen tai se on ensimmäinen este tai aika lähellä edellistä ettei vauhti ehdi kiihtyä. Alasmenoon nyt siis keskityttiin ja hyvin se lähtikin sujumaan. Vain muutama harmillinen varastaminen täysin alhaalla odottavasta palkasta piittaamatta ja komea loikka melkein koko alastulo-osan ylitse suoraan putkelle... *huoh*

Kepeillä vaihdettiin (taas...) ohjausta. Sisään ohjaus vastakkaisella kädellä, sen jälkeen ohjaukset koiran puoleisella ja kumartelematta. Kun vielä ohjaaja oppisi. Koira pujottelee kyllä tällä hetkellä tosi hienosti ohjaajan toheloinnista huolimatta, kunhan pidän ne KieKieKieKie - kiekaisut rytmissä. :)