Moikka kamut!

Onks Mikkeliin menijöitä? Meikäpoika meinaa nimittäin valloittaa Mikkelin agikentät (pysyi kippari matkassa tai ei...) viikonloppuna. No, mä oon sit tietty joutunu treenauttaan tota mun varakartturia nyt sit oikeen tehokkaasti, ettei mun sit tarttis tosipaikan tullen ihan kaikkea hoitaa ite. Joten perjantaina mä otin ihan koko perheen mukaan (et voin sit samalla vähän pitää silmällä äiskää ja iskää ja tota uutta käärylettä) treenaileen. Sieltä on kuviaki, äippä laittaa niitä kohta (ja kai se sit haluu jotain kommentoidaki, ihme änkeäjä, ei anna melkeen mulle suunvuoroa ollenkaan...)

Tänäänki mä olin treeneissä, harjoteltiin agirataa. Ja mähän olin tietty ihan sikahyvä. Täytyy kyl vähä kehasta tota kippariaki, et ei sekään ihan surkee ollut, joten mikäs meikämannen oli loistaessa! Sitäpaitsi sää oli vesikoiralle mitä sopivin - vettä tuli taivaan täydeltä...

Mut sit niitä kuvia ja toi yks hyönä haluu puheenvuoron. Joten heikunkeikun fanit, pitäkää peukkuja lauantaina! (Vaik sehän sinänsä on turhaa, kert mä oon kuitenki niin suvereeni, et muut varmaan jo luovuttaa heti, ku näkee et mä tulen paikalle. Joten voitto on jo henkisesti mun joka tapauksessa)

t. Agihirmu Ässä

Niin... perjantaina tosiaan pakattiin koko karavaani autoon ja suunnattiin treenailemaan. Ratana käytettiin täältä tuota sunnuntain treenirataa (kolmas kuva) josta rakennettiin esteet 1-8 ja lisäksi laitettiin puomi "alareunaan" jonne mentiin kepeiltä. Eli kovasti paljon kiemuroita, twistejä ja välistävetoja Johannalle ja Ässälle hallintatreeniksi. Ja tietysti kontaktien hiulaamista. Noin niinkun kisavalmisteluiksi.

Ja hyvinhän se sujui, suorastaan kuin tanssi! :)

Sittenpä päätettiin mennä samaa rataa toiseen suuntaan. Eli ensin se puomi (kuvan hypyn nro 9 kohdilla siis) josta kepeille "väärältä" puolelta vieden, keppien jälkeen valssi ja hyppy nro 7 kuvassa ylhäältä alaspäin, sitten 6 alhaalta ylös. Ja loppurata kuten numerot näyttää, mutta aina vastakkaiseen suuntaan tietenkin... Näyttää kuvassa muuten paljon helpommalta, mitä oikeasti oli, sillä tuo 7-hyppy saattoi meillä olla hieman ylempänä, jolloin Ässä sai suoran linjan hypylle 6 VÄÄRÄÄN suuntaan, josta suora linja jatkui kivasti ykkösesteelle ja LUJAA... Vaati siis 6 ja 7 välillä tosi tiukan haltuunoton ja "takaa" käskytyksen, jotta sen sai kiertämään oikealle puolelle estettä ja sitten pyöräytettyä ympäri hypylle 5... Johannalla meinas usko loppua ja alkoi väittää mulle, ettei se ole mahdollista... Seuraavassa kuvassa ollaan siis hypyllä 7 ja menossa kovaa vauhtia kohti kuutosta ja sitä väärää puolta...

Mun piti sitten oikein ite kokeilla, että onko se nyt tosiaan mahdoton. No, myönnettävä oli, että aika tiukka paikka siinä oli ja melkoisen kiirettä sai pitää että ehti. Mutta:

Nyt saa sitten analyseerata kuvista, miksi ylemmässä koira jatkaa suoraan esteen jälkeen ja alemmassa kääntyy siivekkeen ympäri kohti ohjaajaa.  (Oli muuten RANKKAA! Ex-paksukainen ohjasi kolme (3!!) estettä kahteen otteeseen ja palkkasi koiran -> ainakin vartti meni totaalihengästymisestä toipumiseen... Pikkusenko on menty rapakuntoon?!?)

Johannan kunniaksi on sanottava, että kerran näytettyäni, hän sanoi a-HAA, otti koiran takaisin, korjasi ohjauksensa ja selvisi hienosti tuostakin kurvista! Ja nyt tosiaan sitten tämän päivän treenit menivät kuulemma tosi hienosti! Hyvillä mielin laitan parin viikonloppuna kisaamaan! :)

Kuvat (c) Timo Paakkanen