Tauko tokoilussa on selvästi tehnyt hyvää sekä koiralle että minulle. Molemmat nimittäin tänään kentällä oikein innoissaan ja iloisella mielellä! :)

Aiheina liikkeestä istuminen, seisominen ja maahanmeno sekä nouto.

Aloitimme yksitellen seuraamiskaaviolla, jossa seassa liikkeestä seisomista sekä maahanmenoa. Samalla muut treenailivat ko. liikkeitä itsekseen sivummalla. Ässä seurasi kohtuullisen kivasti ja innolla. Täyskäännökset vaan ovat nyt ohjaajalta ihan hukassa, kun talvella muutin sitä miten teen sen, niin nyt en enää osaa kääntyä... Koiraparka ihan hukassa, kun ohjaaja hortoilee missä sattuu! :D Myös vasemmalle kääntymistä pitää muistutella, Ässä tuppaa pyörähtämään käännöksen oikealle kiertäen sitten mun takaa taas vasemmalle puolelle. Mistä lie tuonkin keksinyt?? Yksi mistä haluaisin seuraamisessa päästä eroon, on oma kumarassa kävely. Pitääkö sitä koiraa nyt sitten muka koko ajan tuijottaa? Seuraa se muutenkin. Itse asiassa jopa paremminkin... Rasittavaa, kun aina huomaa hetken päästä taas kävelevänsä nenä kohti maata koiraa vilkuillen.

Liikkeestä istuminen oli kaikille melko uusi liike, joten sitä harjoiteltiin ihan erikseen. Ässän kanssa olen sitä joskus ihan vähän tehnyt, eikä siinä mitään varsinaista ongelmaa ole. Se vain, että koira ei oikein osaa koko "istu"-käskyä kai kunnolla, mutta enpä muista sitä koskaan sille varsinaisesti opettaneenikaan... Se vaan jotenkin on oppinut sen ohimennen, eikä se ole kovin vauhdikas, vaan ennemminkin melko tuumaileva puolihuolimaton istahdus... Mitähän sillekin sitten olisi tehtävissä?? Pitää miettiä...

Noutoa varten sai kukin valita haluamansa esineen. Otin meille metallikapulan, kun puukapulan kanssa noutoliikkeen rakentelu kaluamattomaksi on vielä kesken. Metallikapulaa tuo ei niin kalua, mutta noutaa kuitenkin ihan mielellään. Aloitimme ihan kapulan kantamisella, koira sivulle, kapula sille suuhun ja siitä seuraamaan ohjaajan ohjeiden mukaan. Olin suorastaan yllättynyt, miten hienosti Ässä seurasi pitkän kaavion käännöksineen ja pysähdyksineen kapulaa pudottamatta - epäilyistäni huolimatta! :)
Myös itse nouto sujui oikein hyvin alusta loppuun, kunhan maltoin viedä esineen. Jos yritin heittää ihan lähellekin, niin Ässä sortui järsimään laippoja ja pyörittelemään kapulaa tassulla. Pitää siis vaan vielä harjoitella naksun kanssa kapulan nostamista. Mutta kovasti on edistytty viime kesästä, jolloin tyyppi vaan ryntäili kunniakierroksia saaliinsa kanssa!

Lopuksi otettiin vielä paikallamakuu rivissä. Minä menin piiloon talon taakse, ilmestyin välillä ihan eri nurkalta takaisin näkyviin, kävin palkkaamassa ja menin uudelleen piiloon. Hyvin kesti koira reilut kolme minuuttia, vaikka häiriöihmisiä (myös Ässän kammoamia lapsia!) kävi kävelemässä koirien ympäri ja lopulta kaikki muut koirat yksi kerrallaan lopettivat liikkeen ja palkkasivat koiriaan jne. Ässä jäi yksin riviin, näytti hiukan huolestuneelle, mutta pysyi silti. Hieno ukkeli! :) Palkaksi saikin sitten kaikki loput juustot ja sitten vapaa-käskyllä leikkiä ihanaisen Lunan kanssa hetken.

Kiva oli treenata pitkästä aikaa ihan kunnolla.