Kaksi viimeistä viikonloppua on vietetty mökkielämää. Kaljuksi ajeltu Ässä oli tosin aluksi selvästi sitä mieltä, että lähes pakkasen puolella olevaan mökkiin viikonlopuksi asettautuminen on todella huono idea... No, nahkarotta sai Hurtan pliitsisen potkupuvun päälleen ja pääsi vilttien sisään sohvalle lämpimään kainaloon, niin johan rupes taas mökkeily maistumaan. ;) Harvinaisena herkkuna mökillä saa siis nukkua meidän vieressä sängyssä niin halutessaan... Molempina viikonloppuina saatiin nauttia upeasta aurinkoisesta talvisäästä ja lenkkeiltiin ahkerasti jäällä. Onneksi oli huolimaton omistaja päästänyt koiran kynnet kasvamaan melko pitkiksi, sillä nyt oli kaikki pito tarpeen, mitä löydettävissä oli. Jää oli siis aivan sileää, päällä ehkä sentin lumikerros -> meinasi kurvit mennä koirilla vähän pitkiksi! :D

Oho, huti meni kepistä...

Ystävänpäiväviikonloppuna mökkeilimme siis asiaankuuluvasti ystävien seurassa. Meidän perheen lisäksi mukana oli Johanna & Tappikset, Milla & Siiri sekä Johanna (KotiKoutsi) & miehensä Jarno. Mukavaa oli, hyvää ruokaa enemmän kuin kukaan jaksoi syödä (paitsi Ässä, joka jaksoi vahtia lihapullalautasta yömyöhään asti ja jonka vahtiminen palkittiin vasta aamupalalla) ja saunassa mahtavat löylyt. Saunomiseen osallistuivat ihmisten lisäksi myös Tappikset, jotka olivat kovin loukkaantuneita, kun eivät saaneetkaan valloittaa ihan koko ylälaudetta itselleen... Ässä ja Siiri osallistuivat lähinnä halkojen kantamiseen (pois saunasta).

Nyt sen nappaan!

Viime viikonloppuna oltiin sitten ihan omalla porukalla ja nautiskeltiin luonnon rauhasta ja kerättiin voimia ensi viikonlopun muuttorumbaan. Ihanaa sekin. Siis luonnon rauha, ei muuttorumba.

Oonks vähän söpö ja onks Suomen talvi vähän parhaimmillaan mitä häh?!?

Kuvien (c) Timo-rakas. Rajauksesta ja muusta käsittelystä ei sovi kuitenkaan häntä syyttää, vaan allekirjoittanut ottaa täyden vastuun...

Mökkeily sitten otti ja venähti hieman pitkäksi, joten myöhästyimme Ässän kanssa agiharjoituksista sunnuntaina. Korvaukseksi pidettiin tokosulkeiset keittiössä. Taannoiselta tokovideolta katselin, että meidän sivuaskeleet vasemmalle näyttää RUMALTA joten niitä hiottiin, samoin perusasentoja muutenkin ja käännöksiä etenkin oikealle. Ja sitten niitä edellisissä tokoharkoissa murheenkryyniksi osoittautuneita jättöjä. Tein nyt istumista ja seisomista etenkin ihan alkeisharjoituksena, kädellä avustaen. Josko ne sieltä alkais löytyä taas. Lopuksi vielä kaukojen tekniikkaa, sitä ei kai koskaan voi hioa liikaa. ;)

Eilen jatkettiin tokoilua sitten ihan maneesilla. Ässä oli tosi täpsänä ja teki hetkittäin suorastaa upeaa seuraamista! Kyllä se on kehittynyt, ei siitä mihinkään pääse. Oliskohan viime aikoijen noin 100% aiempaa aktiivisemmalla harjoittelulla osuutta asiaan?!? Loppukin seuraaminen oli tosi hyvää. Erityisesti keskityin nytkin oikealle käännöksiin, seuraamispaikkaan (ei liian edessä, lähellä minua) ja kontaktiin. Apuna edelleen naksutin, palkkana tosin vielä lihapullat, vaikka patukkakin on hyväksi havaittu. Mun on kuitenkin itseni vähän vaikea yhdistää (ajatuksellisesti) naksua ja patukkapalkkaa...)
Lisäksi jatkoin edellisen päivän jättöharjoituksia. Istuminen ja maahanmeno muutaman toiston jälkeen ihan ok, seisominen edelleen tosi epävarmaa, ellei avusta hurjasti. Miten ihmeessä me ikinä on päästy ALOluokkaakaan läpi??? No siten tietysti, että silloin en ollut opettanut istumista ollenkaan.. Pitää nyt miettiä vielä ihan tarkkaan noita käskyjä, että ovatko IStu ja sEI-SO kuitenkin liian samanlaiset. Pitäiskö muuttaa vaikka pelkiksi IS ja SO (tai STO) tavuiksi? Oliskohan siitä apua? Molemmissa kyllä edelleen on toi s-kirjain, mut selkeesti eri vokaalit kuitenkin ja äänenkorkeus on myös eri... Vaikeeta tää toko! :D

Lopuksi maneesilla tehtiin vielä tuota jakkarankiertämistemppua, mitä on kotona viime aikoina harjoiteltu milloin jalkarahilla, milloin pahvilaatikolla. Eli idea oli opettaa Ässä kiertämään osoitettu kohde VAUHDILLA ja palaamaan takaisin mun luo. Sen lisäksi että tästä on apua agilityssä, voi liikettä sitten käyttää luoksetulon pysäytyksen harjoitteluun itse luoksetulon (toivottavasti) kärsimättä. Jakkaran kiertäminen oli Ässän mielestä tosi hauskaa, etenkin kun otettiin lihapullien tilalle patukka palkaksi. :) Tämä oli nyt eka kerta kun tehtiin tuota muualla kuin kotona sisätiloissa ja yhtään pidemmällä matkalla. Jahka saadaan hommaan varmuutta ja vielä lisää vauhtia (ja vaarallisia tilanteita ;) ) niin aletaan kokeilla pysäytystä mukaan toisinaan.