... vaan eipä puutu kohta enää! Kirjoittelin viimeksi siitä, että peruuttaminen seuraamisen yhteydessä tuotti päänvaivaa. Ja sittenpä keksin ratkaisun ihan yhtäkkiä! Kävele reippaammin! xD Niin yksinkertaista se oli. Tähän asti kun ole peruuttanut hyvin hitaasti, askel kerrallaan. No tottakai koira silloin pysähtyy ja istuu, kun kerran on opetettu, että pysähtyessä istutaan perusasentoon... Kun lähdinkin marssimaan ihan tavallista kävelyvauhtia takaperin, niin johan rupes koirakin peruuttamaan! Vähän se vielä pyrkii kääntymään vinoon jos mennään useampi askel, mutta eiköhän se siitä pienellä hiomisella suoristu. Niin se vaan taas kerran oli meikäläisen omasta toiminnasta kiinni, miten koira suorittaa...

Muuten ei olla paljon tokojuttuja treenailtukaan. Tai oikeastaan mitään muutakaan. Luoksetuloja oon ottanu jonkun verran ihan läpijuoksuna, että saisin tuon taas pysäytysharjoitusten jälkeen tulemaan edes laukalla edes puoleenväliin... Siitä vois sitten taas alkaa hiljalleen välillä pysäyttää. Meinaan kokeilla taas pallopalkalla, josko se nyt toimisi paremmin, kun koira jo osaa liikkeen. Silloin harjoitellessahan kävi muutaman toiston jälkeen niin, että pysäytyskäskystä koira vaan kääntyi kannoillaan ympäri ja lähti täysiä vastakkaiseen suuntaan sitä palloa odottaen... Hieno temppu sinänsä, mut kun ne tokotuomarit ei anna pisteitä luovasta ja taiteellisesta vaikutelmasta! ;)

Agilityssäkin oltiin ja harjoiteltiin valssauksia ja haltuunottoja ja nopeita käännöksiä. Ratoja oli niin monta ja niin monimutkaisia, etten taida edes yrittää piirtää niitä... Meillä meni treenit vähän riekkumiseksi, kun koko päivän oli satanut räntää + mulla oli muita kiireitä eikä Ässä siis ollut päässyt kuin parille korttelikierrokselle. Oli siis vähän turhan paljon virtaskaa herrassa illalla. Mut kivaa oli silti. :)