Tottista torstaina. Olikin oikein kunnon tehotreenit. Harjoitusten aiheina oli seuraaminen ja hyppy. Tällä kertaa keskityimmekin erityisesti seuraamiseen ja sitä tulikin oikein tehokuuri. Lisäksi harjoituksen teemana oli jättää makupalat ja lelut antamatta ja kiittää koiraa vain sanallisesti / silityksillä. Eli jokaisen tuli kokeilla, kuinka kauan oma koira jaksaa työskennellä, vaikka namihanat ovatkin hetkellisesti suljetut. Ihan kiinnostava ja hyödyllinenkin kokeilu - meillä huomasin yllätyksekseni, että Ässä toimi jopa paremmin, tarkemmin ja innokkaammin kuin tavallisesti, kun nami on koko ajan saatavilla! Tuntui, että se oikein tsemppasi ja yritti koko ajan parastaan, että josko jo kohta se palkka tipahtaisi. Ja toisaalta tuli ehkä sanallisesti kehuttua ja kannustettua sitä pikkuisen tavallista enemmän.

Aloitimme virittelemällä koiria muutamalla "alkeis" luoksetuloharjoituksella. Ensin niin, että koulutusohjaaja piti koiraa ja omistaja juoksi poispäin koiraa mukaan kutsuen. Koiran tullessa sen kanssa leikittiin ja riehuttiin. Sitten tehtiin vielä luoksetulorinki, jossa siis suuressa ringissä yksi kerrallaan mennään vieruskaverin luokse ottamaan tämän koira, vieruskaveri sitten seuraavan luokse jne... kunnes jokaisella on joku muu koira kuin oma. Se, joka jäi ilman koiraa, kutsuu omansa taas luokseen ja siitä aina eteenpäin niin että jokainen koira tekee luoksetulon ringin kehällä. (onpa vaikea harjoitus selittää!?) Näin saimme koirat komeasti villittyä ja hinkumaan ohjaajiensa perään.

Sitten aloitimme seuraamisharjoitukset. Tässä vaiheessa sai vielä palkata ja teimmekin perinteistä suusta palkkaamista. Eli nami ohjaajalle suuhun ja kun koira seuraa hyvässä kontaktissa niin palkka siitä. Toimii aina uskomattoman hyvin ainakin meillä! Paitsi että se aikaansaa myös kumipalloefektiä kun koira pomppii naamani korkeudelle tarkastamaan, joko se herkku olisi joutava! xD Sitten laitettiin namihanat kiinni ja alettiin tehdä seuraamisia maahan piirrettyjä kuvioita pitkin. Kuvioina oli suuri spiraali, sik-sak-kuvio sekä viiva, jossa oli 90-asteen käännöksiä ja eri mittaisia suoria. Lisäksi piti tehdä seuraamista puiden ohitse niin, että koira jäi ohjaajan ja puun väliin ja jokaisella ohituksella mennään lähempää ja lähempää puuta (=koiran tultava mahdollisimman lähelle ohjaajaa). Tätä ei muuten kannata yrittää sellaisten puiden ohitse, joihin on juuri tuntia aikaisemmin pentukurssilla piilotettu makkaranpaloja kaarnan väliin aktivointiharjoitukseksi... ;) Lopuksi teimme vielä seuraamiskaavion koulutusohjaajan käskytyksen mukaan yksitellen "kisasuorituksena".

Hypyllä sai taas namuttaa koiraa. Muut harjoittelivat vielä alo-hyppyä, me tehtiin Ässän kanssa muutamia malttiharjoituksia (seuraamista esteen ohitse) sekä istumista hypyn takana. Siis koira istumaan hypyn taakse, minä menen toiselle puolelle, palaan takaisin, palkkaan ja mennään pois. Ässä loi kaihoisia katseita hyppyyn. Kun lopulta sitten menimme ihan avo-luokan hypyn, niin jätkäpä yllätti istumalla viimeinkin ihan ensimmäisestä käskystä! :) Ei siis ihan turhaa ollut se hypyn takana istuttelu selvästikään! :) :)

Pitkästä aikaa oikein tehotreeniä ja kivaa oli niin koiralla kuin ohjaajalla! :) Ja oli hienoa huomata kuinka kauan, tarmokkaasti ja hyvin Ässä jaksoi työskennellä yli puoli tuntia ilman namipalkkaa. Pitää harjoitella näin useamminkin, ihan kisoja ajatellen. Palkkausta aluksi, sitten ei tipukaan namia vaikka tehdään pitkään ja sitten lopussa taas ruhtinaallista palkkausta!