Nyt jo pelaa koiran kuulo (joskin kuullun ymmärtäminen tuntuu ajoittain olevan hakusessa...) ja ohjaajan jalatkin (no niin hyvin tai huonosti kuin nyt yleensäkin) mutta käsi kipsissa viiletettiin kentällä tällä kertaa... Onneks se ei kovin pahasti agiteerausta haitannut. :) Treenitauko sensijaan tuntui, meno oli melkoisen kankeaa enkä ollut yhtään tyytyväinen etenkään itseeni. Ja tosiaan, on Ässäkin kuunnellet paremminkin.

Tämmöiset radat kuitenkin. Ekalla treenattiin etenemistä ja kontakteja. Putkelle / puomille meno ei ollut yllättäen sitten kuitenkaan niin kimurantti kuin miltä ensin näytti. Kontaktit ok. :)

Jälkimmäinen rata mentiin sitten kisaharjoituksena, joka sitten myös videoitiin. Hylkyhän sieltä napsahti heti kolmosen jälkeen ja monta kertaa uudelleenkin. KÄskyt auttamatta sata vuotta liian myöhässä, kamalaa ohjausta. MURRRR!