Se alkais sitten joulu olee tämän vuoden osalta tässä, kaiffarit. Äiskä sanoi, että mun risaks menneellä ristisiteellä oli vuosipäivä. Ja tosiaan, viime joulunahan se äksidentti kävi. Paljon on siis ehtinyt meikäläiselle tapahtua, polvileikkaus, varvasmurtuma... ja nyt oon kuullut vähä huhuja, et vielä olis joku leikkaus tulollaan. En mä kyl ollenkaan tajua et mikä, ei meikämannessa mitään vikaa nyt oo! Nih.

Mut joo, joulustahan mun piti kertoilla. Jouluaattona oltiin "mummolassa" kylässä. Se on nasta mesta, ku mummolla on ihan maailman parhaat lihapullat ja se jakelee niitä auliisti kaikille nälkäänäkeville poloisille aina ku ton hirmuvaltiaan (jota myös äiskäksi kutsutaan) silmä välttää. No kummiskin. Me oltiin siellä mummolassa ja siellä oli rauha maassa ja kaikilla hyvä tahto ja sitä rataa. Ku yhtäkkiä ovelta alkoi kuulua kolinaa ja koputusta. Mun epäluulot heräs heti, koska eikai nyt kukaan asiallisella asialla liikkuva koputtais, kun kerran ovikellokin on keksitty! Mä sitte tietty heti asiaankuuluvasti varoitin paikallaolijoita muhkealla ja uhkaavalla haukahtelullani, että ymmärtäisivät olla avaamatta ovea. Mut eihän ne ääliöt tietenkään mua kuunnelleet, vaan päästivät sen kolkuttelijan sisälle.

Siitä hiipparistahan näki heti, et se ei ollu asiallisilla asioilla liikkeellä. Ihme punanuttuinen hippi saapasteli suoraan sisään eikä edes kenkiä riisunu! Ne oliki semmoset mummonpotkimissaappaat että! Ja karvaa sillä oli naamassa enemmän ku meiksulla, ja mä sentään oon aika miehekkään karvainen, ja tukka silmillä silleen ettei ees lärviä näkyny et olis voinu tietää et mikä se hemmo on miehiään! Mä tietty heti haukuin sen äijän ihan pystyyn ja murisinkin sille silleen tosi uhkaavasti. Se varmaan säikähtikin mua aika paljo, ku se tälläytyki istumaan siihen heti ekalle penkille seinän viereen eikä uskaltautunu peremmälle tai edes takkia riisumaan. Et ei tulis olee pitkä vierailu, mä heti päätin, ainakaan jos se musta on kiinni!

Sillä hiipparilla oli iso säkki mukana, mistä se alkoi sit kaivella jotain. Siinä vaiheessa mä menin varmuuden vuoksi ton meidän lauman pienimmän pennun viereen silleen suojelevasti istumaan, ja murisin ältsin uhkaavasti, et se jäbä tajuais ainaki pysyä kaukana MUN pennusta. No, jotain ihme paketteja se sieltä säkistä jakeli kaikille (paitsi mulle, äippä sanoi, et mä en saa muuta ku korkeintaan risuja ku kiroilin niin kovasti sille hemmolle) ja mä tarkasti nuuhkimalla joka paketin, et ne on niinku turvallisia ja silleen. Ja koko aika pidin sitä sälliä silmällä, ettei se vaan saa päähänsä mitään kepposia.

Sitte se äijä alko tekee lähtöä ja mä vielä varmuudeks haukahtelin ja tuhahtelin ja murahtelin sille että se varmasti ymmärtäis, ettei se ollut tervetullut toiste. Ja manailin kirosanoja vielä vähän peräänkin... Loppuillan mä sit jouduinki olee vähä silleen hälytysvalmiudessa siltä varalta, et se hiippari päättäis vielä yrittää uutta iskua. Mut ei sitä sitte näkyny. Varmaan säikähti kerrasta mun urhoollista ja fantastista toimintaa niin paljo.

En mä kyl tajua noita ihmisiä, et ne noin vaan laski semmoisen epäilyttävän äijän sisään ja oli muka vielä ihan ystävää sen kanssa!? Kummaa porukkaa.

Sit seuraavana iltana mä sainki jäädä kotiin huilaamaan, ku mä kuulemma olin harjoittanu niin ansiokasta vartiotoimintaa koko edellisen illan, et sain sit niinku semmoista kuntoisuuslomaa vai miksi sitä sanotaan. No, ihan ansaittua vapaata kyl olikin, ja ehkä mun olis pitäny saada mitalikin siitä hyvästä.

Loppujoulun sitte vietinkin Tappilandian Hostellissa, ku en jaksanu lähtee kaukaisempaan mummolaan reissaamaan. Aattelin, et kai noin nyt hetken pärjää ilmanki mua ja mun suojelusta, et voisin vähä ottaa lepolomaa. Siellä hostellissa oli tosi siistiä. Mä sain ihan sikana kaikkia herkkuja (tosin siellä oli kyl itsepalvelu, et ihan ite piti herkut hakea hyllystä ja ottaa pussistaki ulos, mut onneks meikäpoika on niin näppärä) ja sit mä seukkailin Mollyn ja Bellan kans (ne on aika beibejä!) ja me käytiin semmosessa karaokemestassaki, missä mä laulaa lurautin mun bravuurin: Jonna Tervomaan Myöhemmin. Ja siellä samassa paikassa myös asisteerasin tyttöjä tosi kovasti, ku ne tartti tietty mun miehistä apua semmosessa jossain hiirenpyynnissä. En mä kyl oo ihan varma mitä ne hiiret on  ja miks likat oli niistä niin kiinnostuneita, mut tottahan mä autoin ku kerran naiset pyysi...

Et semmosia tänne kuuluu tänä jouluna. Nyt sitte vaan uutta vuotta ja uusia kujeita kehiin!

t. Ässä, the MAN.