Eilen aamulla kampesin reippaana itseni yhdeksäksi maneesille tokoilemaan, vaikka muutto ja laatikoiden purku painoikin jäsenissä... Hyvinhän meillä treenit meni, vaikka Ässäkin tuntui muuttohässäkän jälkeen olevan vähän muissa maailmoissa hetkittäin.

Aluksi otimme seuraamista, jossa on tapahtunut kehitystä. Liikkeelle lähtö sujuu  nyt paremmin eikä kontakti enää juurikaan katoa sillä ensimmäisellä askeleella. Seuraava ongelma onkin sitten pysähtyminen, jossa Ässä aiemmin meni aina minusta ohi. Alettiin korjata niin, että otan muutaman pienemmän askelen ennen pysähdystä. Ihan kiva joo pari ekaa kertaa, jonka jälkeen koira oppi, että pienet askeleet = pysähdys ja läväytti takaliston hiekkaan heti kun mun askel lyheni. Ja jäi siis edistämisen sijasta jälkeen... Saimme kotiläksyksi nyt liikkeelle lähtöjen lisäksi pysähdyksiä pienin askelin niin, että kannustan koiraa kuitenkin pysymään mukana pikkuaskeleetkin.

Sitten katsottiin luoksetulon pysäytystä. Ässähän pysähtyy lyhyellä matkalla suullisella käskyllä ihan kivasti. Pitkällä ei vielä ihan malta vaan hiippaa eteenpäin. Ohjaajat halusivat kuitenkin nähdä mitä tapahtuu jos vaihdan suullisen käsimerkkiin ja heitän lelun koiran yli. Olenhan sitä kokeillutkin, mutta kun Ässä ei sitten pysähdy lainkaan vaan vaihtaa lennossa suuntaa ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan... Ja niinhän se teki nytkin. Päädyimme siis jatkamaan jo aloitetulla linjalla, että pysäytys suullisesti ja palkka lentää koiran yli vasta kun se on pysähtynyt. Toistoja lyhyellä matkalla pikku hiljaa pidentäen. Tää vaan on niiiiiin hankala liike, kun se ei oikeen kestäis niitä toistoja ilman, että vauhti hidastuu ennakoinnin takia... *huoh*

Metallinouto tökki ensin pikkuisen, kunnes ymmärrettiin vaihtaa kapula isompilaipalliseen. Ässä ei halunnut poimia pientä esinettä suuhun, kun nenä osui hiekkaan. - Hienohelma! - Isommalla kapulalla ei kauheasti ongelmaa. Esineen poimimista suuhun pitäisi vaan saada nopeammaksi. Siihen ohjeeksi että patukka valmiina lähellä ja _heti_ kun koira on poiminut kapulan suuhun kutsun sitä luokse leikkimään patukalla. Eikä haittaa vaikka kapula silloin putoaisikin. Pitänee koettaa, vaikka vähän onkin pelko persiissä, että sitten se taas kuumuu yli ja alkaa heitellä kapulaa tassuilla / pureskella... Tää on vähän tämmöstä tasapainoilua kun pitäisi olla ripeä ja innokas mutta hillitty. ;)

Lopuksi muutama ruutuun meno ensin lelulle, sitten ilman ja lopuksi vielä lelulle. Hyvin tuntui Ässä muistavan homman juonen.