Tiistaina haettiin kisatuntumaa minien sm-radalla... *huoh* Ei siitä sitten sen enempää, kun että vaikeeta oli, erityisesti päästä ekan putken oikeaan päähän. Jarno vaan huuteli et "Kati älä hermostu, tää on oikeesti tosi vaikee rata!!" No, sain mä itseni jotenkin koottua ja Ässäkin rupesi kuuntelemaan. Melko paljon oli juostavaakin tuossa radassa, jos oli mutkiakin. Kunto meinas loppua kesken, viimeinen rata mentiin käytännössä äänettömällä ohjauksella, kun musta ei lähtenyt enää ku pihinää. Totesin sitten vaan, että menee se näköjään vähemmälläkin huutamisella...

Erityisen hyvää oli kepit ja kontaktit! :) Jes jes, ei oo turhaan hiulattu!! :) :) No, katsotaan nyt miten viikonloppuna käy....