Paikallamakuuta häiriöllä, niin että joka toinen koira kutsuttiin rivistä luoksetuloon yksi kerrallaan. Toiset pysyivät siis paikallamakuussa. Samoin luoksetuloja rivistä. Hienosti Ässä pysyi, vaikka tutumpien ihmisten kutsujen kohdalla pylly vähän hytkähtelikin! Sitten kaukokäskyjä ihan vaan oikeastaan huvikseen, Ässä osaa ne oikein hyvin. Kiva kuitenkin välillä tehdä, kun ovat koiran lemppariliike. Ruhtinaallisella palkalla melkein joka vaihdosta. Kokeilimme käskyjä myös pelkällä suullisella (vaikea), suullisella selin koiraan (vielä vaikeampi) ja pelkällä käsimerkillä (helpompi).

Lopuksi harjoittelimme (taas) pysähdystä luoksetulossa. Ei mennyt kentällä yhtä hyvin kuin kotipihalla, mutta kyllä se nyt ehkä alkaa pikku hiljaa mennä tuohon karvaiseen kaaliin... Meinaa vaan mokoma alkaa ennakoimaan sitä "etsi"-käskyä, jolla saa luvan etsiä namin. Pitää välillä vaan kehua ja kutsua siitä suoraan luokse. Ei taida kyllä ennen sunnuntaita ehtiä tuota temppua kunnolla oppia, etenkin kun emäntä tuli kipeäksi ja ääni lähti tyystin... Toivottavasti tervehdyn sen verran, että päästään kuitenkin kisaamaan sunnuntaina. Ilman ääntä se vaan ei kyllä onnistu. No, eiköhän tää tästä. Saapahan Ässäkin nyt parin päivän lepoloman, kun ei minusta ole sitä lenkittämään tai treenaamaan ja jää huomiset agiharkatkin väliin. Ku ei vaan sitten olis liikaa energiaa sunnuntaina ettei kävis kuten Elimäellä tässä taannoin. xD

Onneksi ihana Milla tuli tänään hakemaan Ässän lenkille ja uimaan ja riehumaan! KIITOS!!