... eikä netti toimi kotosalla taaskaan. Netti ei pysy meidän elämän tahdissa! :D

Mutta vähän tilannerapsaa...

Toissaviikolla allekirjoittanut vietti hiihtolomaa - pakkaamisen merkeissä. Loman lopussa viikonloppuna häämötti muutto uuteen IKIOMAAN kotiin. Joten lomaviikko kuluikin aika tiiviisti pahvilaatikoiden seurassa. Pakkaamista haittasivat vain upeat aurinkoiset talvisäät, joten pakkohan sitä oli käydä mm. jäällä tekemässä pitkiä ihania ulkoilulenkkejä. Käytiin mm. tappisten kanssa treffeillä, heidän blogissaan löytyy kuvatodisteitakin!

Loppuviikosta (torstaina) Ässä ilmeisesti tallilla itsekseen riehuessaan satutti selkänsä. Mitään en missään vaiheessa huomannut, mutta yhtäkkiä illalla koira oli niin kipeä, että kun yritti vähänkään hypätä tai reippaammin liikkua, se ulvahti. Liikkuminen muuttui ihan vaan varovaiseksi hiiviskelyksi ja koko koira oli tosi surkean oloinen. Ei kuitenkaan ontunut mitään jalkaa. Tarkemmat tutkimukset paikansivat vammapaikan lapojen väliin, sieltä löytykin sitten ihan kuuma ja kivikovana kramppaava lihas. Kaikenlainen hyppääminen ja tassujen nostaminen (mm. lumihangessa) oli selvästi kivuliasta. Ensiapuna Ässä saikin sitten kipeään kohtaan kylmähoitoa ja viikonloppua se vietti ihan vaan lepäillen ja kylmähoidosta nautiskellen kun me muut pakkasimme, kannoimme ja purimme laatikoita ja huonekaluja...

Kun vielä lauantainakaan lepo ja kylmä eivät tuntuneet tepsivän kuin hetkellisesti ja koira tuli melkein kipeämmän ja surkeamman oloiseksi, päätin antaa sille kipulääkettä lisäksi. Hierojalle oli jo saatu hätätila-aika tiistaiksi. Eipä paljon kipulääkkeetkään piristäneet reppanaa potilasta vaan se lähinnä yritti kaiken muuttohässäkän keskellä etsiä mahdollisimman syrjäisiä ja mukavia nukkumapaikkoja. Tässä ultimatepehmusteet: meidän paksu petari kaksin kerroin, kahdet sänkypeitot ja -tyynyt sekä jätesäkillinen vaatteita... Siinä on potilaan hyvä kelliä!

Hierojalla sitten selvisi syy kivuliaaseen oloon: Lapojen välissä oli nikamalukko, jonka väliin oli jäänyt hermo pinteeseen. Kipu oli sitten saanut lisäksi koko lapojen ja selän ja jo takapäänkin lihaksiston aivan kovaan jännitystilaan. Onneksi lukko saatiin auki ja hermo pinteestä. Hoito-ohjeeksi tuli jatkaa kylmähoitoa vielä muutamia päiviä ja sitten vaihtaa lämpöön. Myös särkylääkitystä jatkettiin ja rajoitettua rauhallista liikuntaa koiran ehdoilla. Viikko meni siis hissutellen ja laatikoita purkaen.

Perjantaina sitten perheen ihmisosasto suuntasi kohti Pariisin kevättä ottamaan takaisin pakkauksessa "menetettyä" lomaa!

Hieman oli kyllä semmoinen "huono äiti" - olo, kun piti edelleen kipeä ja surkea potilas jättää hoitoon. Onneksi Ässä sai hyvän hoitopaikan oikein hoitoalan ammattilaisten luota. Jätimme potilaan matkalla lentokentälle Helsinkiin veljeni ja hänen vaimonsa luokse (sairaanhoitaja & naprapaatti!). Kiitos vaan Pasille ja Kaisalle Ässän hellästä hoivasta!! Hoitopaikassa oli mennyt hyvin, Ässä oli käyttäytynyt hyvin ja ilmeisesti viihtynytkin ja mikä parasta, tiistaina palatessamme saimme hakea mukaamme huomattavasti terveemmän ja pirteämmän koiran! :) Nyt kipulääke on jo lopetettu ja Ässän mielikin alkaa olla selvästi parempi. Edelleen se varoo hyppäämistä, mutta ehkäpä jo osittain siksi, että muistiin on jäänyt että se sattui. Uusi käynti hierojalle on vielä kuun lopussa, joten sinne asti otamme kuitenkin varmuuden vuoksi rauhallisesti. Lenkkeillään koiran ehdoilla, lisätään liikuntaa hiljalleen varovasti ja kun näyttää siltä että voi riekkua, niin ehkä uskallan laskea vapaaksikin kohta. Agi- ja tokotreenailut jätetään nyt kuitenkin ainakin sinne hierontaan asti.

Poikien huone... Pikkusen on vielä sisustus kesken. ;)