Tänään käytiin sitten hieroja-Mirkalla ja Ässän niskasta löytyi 3 nikamalukkoa. Ensimmäinen naksahti paikalleen heti, Mirkan alkaessa tutkia ja tarttuessa Ässän päähän. Se oli siis sihan ylin niskanikama. Toinen oli kaulassa ja aukesi myös melko helposti. Pahin lukko oli sitten (kuten olin epäillytkin) lapojen välissä ja sen kanssa saikin hieroja ahertaa ihan koko rahan edestä. Ja se oli selvästi myös kovin kovin kipeä. Ja varmasti myös syyllinen sunnuntain agitreenien pilaamiseen... Kysyin sitten saattoiko se silloin tulla, mutta Mirka oli sitä mieltä, että se oli jo aiemmin tullut, mutta agility oli sitten vain viimeinen pisara. Siinä kun jutusteltiin, niin tajusin sitten, että viime viikollahan Ässä yhtenä iltana juoksi pihalla oikein ryminällä (vauhtia kolme miljoonaa ja näkyvyys pimeällä tukka silmillä nolla) päin auton lämmitystolppaa. En kyllä nähnyt tilannetta, mutta äänestä päätellen saattoi mennä tosi komeastikin nurin. Olisiko silloin siis jo menneet osaset sijoiltaan ja sitten muhineet siellä odottelemassa... Nyt ovat kuitenkin nikamat taas sievästi järjestyksessä! :) Positiivisena uutisena kerrottakoon, että lantion alue, mikä Ässällä yleensä on ollut ongelmana, oli oikein hyvässä kunnossa!

... jotta asiat eivät menisi liian helpoksi, tuli matkalla hierojalta kotiin puhelu - nyt on sitten hevonen kipeänä... Yritä näiden kanssa nyt sitten elää. *huoh*