Vuoden 2008 ensimmäiset treenit olivat agilitya tiistaina. Johan tässä olikin joululomalla ja muutenkin löhöilty joten olikin jo korkea aika vähän terästäytyä koiraharrastuksenkin suhteen!

Tämmöinen vuoden aloitus meille rakennettiin:

Aloitettiin tuosta numeroidusta radasta, jossa puomille vienti ei sitten ollutkaan niin ongelmallinen kuin miltä aluksi katsoan vaikutti. Ässä ei kertaakaan edes vilkaissut putkeen, vaikka olin ihan varma että sinne hujahtaa ja lujaa, etenkin kun intoa pitkän tauon jälkeen piisasi enemmän kuin pienessä kylässä... Kontaktit onnistui, samoin pujottelu upeasti, mutta 5-hypyllä takaakierto tuotti vaikeuksia ja vaati melko tiukan "TAKAA!" käskyn onnistuakseen eikä silloinkaan ollut kovin sujuva. Kun olis ollut niin paljon kivempi vaan hypellä suoraan kaikki esteet mitä on nenän edessä... 7-hyppy -> 8-putki tuotti kanssa vaikeuksia kun Ässällä oli hyppysuoran jälkeen kiva vauhdin hurma päällä ja korvat pois käytöstä... Koiran vasemmalta puolelta ohjaus ei onnistunut lainkaan (valssi ja vastaanotto 5-hypyllä siis) vaan aina meni 7-hyppy pitkäksi ja lujaa ohi putken. Kun vaihdettiin ohjaus toiselle puolelle ja takaaleikkaus vasta putkella niin sujui ihan hyvin.

Toka rata harmaata viivaa seuraten (ensin mutkaputkeen eli kierros kellonsuuntaan). Siinä ei oikeastaan juurikaan ongelmia, kunhan olin itse käskytyksessä ajoissa ja pysyin koiran vauhdissa suorilla.

Kontakteille päätettiin nyt aloittaa opetus ihan alusta maahanmenotekniikalla. Eli opetan Ässän menemään targetille maahan, joka siirretään kontaktille niin, että tietyllä käskyllä koira menee puomin / Aa-esteen (tai portaat tai mäen tai mitä tahansa) alas ja sitten siellä alhaalla menee maahan. Aloiteltiin jo harjoittelu ja tosi nopeasti Ässä tuntui hoksaavan mitä nyt haetaan. Maahan ei siis mennä kontaktille vaan vasta kontaktin jälkeen, ideana että koira "sukeltaa" kontaktilta maahan. Toivottavasti toimii, jenkit kuulemma opettavat näin ja heillä kuulemma on tällä hetkellä maailman parhaat kontaktit.

Lopuksi kokeiltiin vielä "Jaakotusta" eli "Jenny-käännöstä" joka tuntui todella kummalliselta ja epäluonnolliselta ohjaajasta, mutta koira näytti pelittävän... Lisää ko. käännöksestä (finagility.com-keskustelu, ketjusta löytyy videolinkkejäkin jostain, jotka valaisevat asiaa aika paljon..)