Kuukausi vierähtänyt viime päivityksestä. Ja kun nyt on alkanut sieltä täältä kuulua kyselyitä, että mitäs Ässälle kuuluu kun ei blogi päivity (lausutaan hieman vihjailevalla äänensävyllä) niin kerrotaanpa sitten.

Ässälle kuuluu hyvää. Ässä on lomalla ja viettää lokoisaa sohvasamppionin eloa. :)

Eräleirin jälkeen käytiin yksissä agiharkoissa, joissa ei kyllä tehty paljon mitään, kun koira oli selvästi vielä vähän väsähtänyt. Minä tyhmä vein sen sitten kuitenkin vielä saman viikon torstaina agikisoihin, kun kerran olin semmoisiin ilmoittanut. Eihän siitä mitään tullut. Ilmeisesti Ässä oli edelleen ihan liian väsynyt (ja stressaantunut?) leirin jäljiltä jaksaakseen kisahälinää, vaikka pienistä iltakisoista olikin kyse. Lisäksi (tämän tajusin vasta myöhemmin) olimme ensimmäistä kertaa luonnetestin jälkeen kyseisellä kentällä. Eli liekö silläkin osuutta asiaan. Mutta joka tapauksessa, kun päästiin kisapaikalle, Ässä paineistui ihan hurjasti jostain / yleisestä tilanteesta ja aloitti sen vanhan tutun murahtelun ja jäykistelyn ja ympäristön vahtaamisen. Eli ei siihen oikein saanut mitään kontaktia, kun sitten se alkoi rähjätä taas mullekin. Ja sitten minä tyhmä taas vielä komensin sitä siitä. Olis jo pitänyt tähän mennessä oppia, ettei se komentaminen auta, vaan paineistaa entisestään. Vein sen autoon rauhoittumaan ja menin tutustumaan rataan (joka oli oikein mukava juostava rata, ihan meidän tyylinen normaalitilanteessa!). Mietin kyllä jo koiraa hakiessa, että pitäisköhän jättää kokonaan väliin, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla, kun koira vaikutti rauhoittuneen autossa vähän. Taas tyhmä minä. Olis pitänyt uskoa omaa tuntemusta. Radalle kun päästiin, niin ei siinä ollut mitään järkeä. Ei Ässällä ollut mitään ajatustakaan tehdä mitään järkevää eikä mitään mun kanssa. Haukkui vaan hulluna ja säntäili päättömästi, mm. hyppäsi muutamasta esteestä suoraan läpi, päin rimoja yms... Eikä suostunut edes ottamaan patukkaa lopuksi, höyrysi vaan ympäriinsä jossain ihme tilassa.

Eipä siinä sitten muuta, kuin tiukkaa tutkiskelua peilin edessä että mikä nyt meni pieleen. Ja tulin siihen tulokseen, että nyt on ollut koiralla liikaa äksöniä eikä pieni pää nyt ihan kestänyt. Joten ei muuta kun koira lomalle. Nyt ei olla sitten tosiaan tehty yhtään mitään muuta kuin lenkkeilty metsässä, käyty pari kertaa Siirin kanssa treffeillä, hengailtu ulkona hajuja haistellen ja löhöilty kotona sohvalla. Eli ILON KAUTTA mennään nyt ja vahvistetaan suhdetta ja lepäillään ja vietetään vaan mukavaa yhdessäoloa. Ei treenausta yhtään. Katellaan sitten, kun kaikki on rentoutuneet ja nollanneet tarpeekseen. :)

Viime viikonloppuna oltiin Valkealassa Repovedellä vaeltamassa ja telttailemassa. Siitä rapsaa ja kuvatodisteita vähän myöhemmin. Tänään Ässä kävi hierojalla nautiskelemassa hemmottelusta.

Semmoisia meille. Hengissä siis ollaan, mut me lomaillaan! :)