Yritänpä kirjoittaa meidän kontaktitreenien idean hieman selvemmin... Aloitamme siis kontaktien opettelun käytännössä ihan alusta ja pidämme kisataukoa kunnes kontaktit on hallinnassa. Eipä sen väliä muutenkaan, kun kisoihin ei ollutkaan suunnitelmissa mennä ennenkuin keväällä ja kesällä.

Ideana on siis opettaa Ässä menemään maahan heti kontaktin jälkeen. Ei siis kontaktin päälle eikä takaosa kontaktin päälle, vaan koko koira pois kontaktilta ja maahan siihen... no, maahan! :D Ajatus siis mikä pitäisi saada koiran päähän, olisi että käsky "alas" tarkoittaa jotakuinkin "tule alas sieltä korkealta missä ikinä oletkaan mahdollisimman nopeasti ja heti maan pinnalle saavuttuasi käy makaamaan niin sukkelaan kuin pystyt" Lopputulos pitäisi olla, että koira ikäänkuin sukeltaa kontaktilta alas, koska sen tavoitteena on saada kyynärpäät maahan äkkiä. Ja luvalla sitten toki vasta liikkeelle, käytännössä kisoissa lupa heltiää jo ennenkuin ehtii makuuasentoon asti.

Opetan siis seuraavasti:

1. Menemme yhtä matkaa puomia alas, mulla lelu / nami kädessä ja koira hihnassa. Välittömästi kontaktin jälkeen menen kyykkyyn ja käsken koiran maahan josta se saa palkan. (Voi tehdä myös niin, että jättää koiran puomin alkuun ja menee itse loppuun odottamaan tai niin että avustaja palkkaa koiran)
2. Menemme edelleen yhtä matkaa kuten äskenkin, mutta en enää sano "maahan" käskyä vaan odotan että koira tarjoaa itsenäisesti maahanmenoa kontaktin jälkeen ja siitä palkka. Jos ei mene maahan, ei tule palkkaa ja uusi yritys.
3. Kun koira menee automaattisesti maahan puomin jälkeen, alan yhdistää toimintoon sanaa "alas" (koska en tokoilujen takia tahdo käyttää "maahan" käskyä agissa, kun käytännössä koiran kannalta merkitys on täysin eri vaikka loppuasento onkin sama) yhä aiemmin ja aiemmin.
4. Alan teettää "alas"-nimistä temppua eri variaatioilla niin että olen itse edessä / takana / sivulla / liikun / juoksen ohi jne... koiran on aina mentävä puomi alas asti ja mentävä sekä jäätävä maahan riippumatta siitä mitä minä teen.

Harjoittelussa voi käyttää ns. targetia eli esim. namialustaa, jonka luokse koira opetetaan menemään maahan ja miksipä ei kosketusalustakin toimisi, joka päälle koira menee maahan. Itse en sitä aio käyttää koska en halua sitten alkaa häivyttää alustaa ja koska en näe sitä tarpeelliseksi, kun Ässä kuitenkin osaa mennä käskystä maahan ja tekee sen nopeasti ja hyvin.

Tässä tyylissä on se kiva puoli, että harjoitella voi kotonakin, kun ei tarvitse varsinaista puomia vaan voi opettaa koiran vaikka tulemaan alas sohvalta, alas portaita, alas jyrkkää mäkeä, mitä nyt ikinä itse keksiikään!

Tekniikka on siis jenkkien käyttämä ja heillä (kuulemma) on tällä hetkellä maailman parhaat kontaktit. Toki huiput aloittavat tämän harjoittelun jo pikkupennun kanssa, mutta mikäpä estää yrittämästä näin myöhemminkin! Oikeastaanhan siis tämä systeemi on ikäänkuin kehitelmä juoksukontakteista, mutta ainakin mun järjellä ajateltuna selkeämpi koiralle ja lopputulokseltaan varmempi sekä varmaan sopii paremmin useammille roduille. Juoksukontaktit kun tahtovat vaatia bordercolliemaisesti matalana luonnostaan liikkuvan koiran onnistuakseen. IMO.

Joko selvisi? Tätä on vaikee selittää! xD