Viikonloppuna oli rankka agikisaputki. Rankka monellakin tapaa, ei vähiten siksi, että kippari meinaa ihan väkisin kaatua kevätflunssaan... Lisäksi lauantai vietettiin lähinnä vedenpaisumusta muistuttavissa olosuhteissa ja sunnuntai sitten melkoisessa helteessä. Mutta tulosta alkoi silti viimein tulla vaihteeksi hyllykön sijaan! :)

Ensimmäiseksi lähdimme lauantai-iltapäivällä agilityradalle. Vettä satoi siis kaatamalla ja vesilammikoita kertyi kentälle. Maalialueella taisi jossain vaiheessa olla jo nilkkaa myöten vettä.. Mut mitäpä pienistä, onneksi oli vesikoira matkassa! xD Tässä rata:

Keinulle asti kaikki hyvin, siellä meikäläinen oli (kuinka ollakaan) jotenkin vähän niinkun myöhässä ja väärässä paikassa, jonka seurauksena meinasin törmätä keinuun -> pakko hypätä keinun alkukontaktin yli, jolloin koira keinun toisessa päässä tietenkin kääntyi katsomaan, että mitä se mamma siellä pomppii. Ja tietenkin sitten liukastui märällä keinulla ja putosi kontaktilta ennen keinun osumista maahan. Sieltä siis vitonen. Toinen kipparin moka hypyllä 13, jossa "tässä"-käsky huonosti ajoitettu ja rima alas tiukassa kurvissa.
Tyytyväinen voi silti olla, kontaktit tuli suoritettua kaikilla kontaktiesteillä, ei ylimääräisiä pyörähtelyjä tai kamalan pitkiä kaarroksia, pujottelu upeasti alusta loppuun ja itsenäisesti kepeille sisään! Kaikki siis tosi hienosti, koira kuunteli ja oli hallinnassa mutta meni silti lujaa. :)

Iltaa kohti sadekin ehkä aavistuksen hellitti, joskin lätäköt vain suurenivat... Hyppyrata näytti tältä:

Tältä radalta saldona vitonen heti kakkosesteeltä, josta kielto. Lähetin koiran lähdöstä ykköshypyn yli suunnitelmana kutsua se takaisin kakkosen yli kohti minua ja siitä pujotteluun niin että pysyn itse vasemmalla koko ajan. Joo, tosi kiva suunnitelma, mutta pitäisköhän se kertoa sille partnerillekin... ;) Eli lähetin kyllä koiran ykkösesteen yli, mutta enpäs antanut mitään hyppykäskyä kakkoselle vaan lähdin kohti keppejä -> koira ohi esteen. Nooo.... siitä eteenpäin kaikki sujui oikeastaan tosi hienosti. Eriyisen ylpeä olen pujottelusta "väärältä puolelta". :)

Kotiin tultiin väsyneinä ja viluisina, kylläpä tuntui saunominen hyvältä! Lenkkarit ja muutkin vaatteet olivat kyllä käsittämättömän märät ja kuraiset sadevarusteista huolimatta. Yön lämpimässä saunassa viettäneet lenkkarit eivät päässeet aamulla enää mukaan, kun olivat vieläkin vettätippuvan märät...

Sunnuntaina kuitenkin siis kisattiin heti aamusta, varalenkkareilla. ;) Aamu olikin hyvä aika kisata sunnuntaina, sillä kun ykkösten kisat oli kisattu, väistyivät pilvet taivaalta ja alkoi helle!

Ensin lähdettiin taas agilityradalle, joka tällä kertaa näytti tältä:

Sunnuntainkin agiradalta saalistimme 10 virhepistettä. Toinen heti alussa Aan alastulokontaktilta, (tosin kuulemma vain senteistä kiinni...) jossa olin tapani mukaan myöhässä, mutta toisaalta en tiedä olisiko putken silmiinsä saanut Ässä mitään kuunnellutkaan... Saatoin olla hiukan ajatuksissanikin siinä, kun juuri kun lähdimme liikkeelle kuulin kuuluttajan kuuluttavan "Ja Ässälle hylätty rata". Mietin sitten siinä alkumatkasta kovasti, että mistä meille nyt muka hylky tuli heti? Menikö koira ekan riman alta taas huomaamattani, putosiko taskustani jotain, eihän sillä pantaa ole jne jne...No, kuuluttajan virhehän se oli, EDELLINEN koira sai hylyn, kuulutti vain väärän nimen. Pitäisi keskittyä vaan omaan suoritukseen eikä kuunnella kuulutuksia kesken kaiken. ;) Toinen vitonen sitten puomin jälkeen, kun minulle tuli pieni ajatus (keskittymis...) virhe ja meinasin ensin ohjata koiran suoraan 13 esteelle ja se sitten ehti tehdä pienen pyörähdyksen ennenkuin hyppäsi 12 ihan oikein ja sitten vasta 13.

Viikonlopun viimeisenä vielä toinen hyppyrata, josta saaliina harmillinen vitonen pujottelusta, jossa olin itse aavistuksen liian pitkällä ja tein vielä kädellä jonkun ihme heilauksen -> koira sisään toisesta välistä. Muuten älyttömän hyvä rata taas. Kivaa kivaa!

Tämmöiset kisat tällä kertaa. Koira jaksoi kyllä hienosti juosta neljä kisaa kahdessa päivässä ja tulee päivä päivältä paremmaksi. Nyt kun vielä itse oppisi sitä ohjaamaan...